Väestön koulutusrakenne 2018 Ainakin neljännes ulkomaalaistaustaisista suorittanut korkea-asteen tutkinnon Vuoden 2018 loppuun mennessä 3 399 532 henkeä eli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Suomalaistaustaisesta väestöstä perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tutkinnon oli suorittanut 51 prosenttia. Väestö syntyperän ja koulutusasteen mukaan, 2018 **Sisältää henkilöt, joiden Suomen ulkopuolella suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa Vuonna 2018 korkea–asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia suomalaistaustaisesta väestöstä. Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 25 prosenttia. Toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 26 prosenttia ja ilman peruasteen jälkeistä tutkintoa oli 49 prosenttia. Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla, mutta rekisteri ei edelleenkään kata kaikkia ulkomailla suoritettuja tutkintoja. Perusasteen tutkinnon varassa olevien ryhmä pitää sisällään myös henkilöt, joiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.Helsinki 5.11.2019 Koulutus 2019 Väestö syntyperän, koulutusasteen sekä sukupuolen mukaan 2018 Ulkomaalaistaustainen väestöSuomalaistaustainen väestö NainenMiesNainenMies %%%% 100,0156 819100,0167 149100,02 206 820100,02 104 89715 vuotta täyttänyt väestö 44,269 24153,489 22824,2534 08525,8543 599Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 55,887 57846,677 92175,81 672 73574,21 561 298Tutkinnon suorittaneita yhteensä 27,442 92924,540 87939,5871 07946,2971 637Toinen aste 28,544 64922,237 04236,3801 65628,0589 661Korkea-aste yhteensä 3,75 7762,13 54011,8260 3467,7162 319Alin Korkea-aste 11,518 0058,614 40713,0287 02410,6222 587Alempi korkeakouluaste 11,918 6109,215 30210,6234 9378,6181 648Ylempi korkeakouluaste 1,42 2582,33 7930,919 3491,123 107Tutkijakoulutusaste Suomalaistaustaisista naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli 24 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 26 prosenttia. Naisten miehiä korkeampi koulutustaso tuli selvästi esiin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 36 prosenttia, kunmiesten vastaava osuus oli 28 prosenttia. Miehet suorittivat naisia useammin tohtori- tai lisensiaatintutkinnon. Miehistä tutkijakoulutusasteen tutkinnon suoritti 1,1 prosenttia ja naisista 0,9 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on sukupuolten valossa tarkasteltuna hyvin samankaltainen kuin suomalaistaustaisen väestön. Naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa tai ilman tietoa tutkinnosta oli 44 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 53 prosenttia. Naisista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 29 prosenttia ja miehistä puolestaan 22 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat naisia enemmän tutkijakoulutusasteen tutkintoja. Miehistä tutkijakoulutusasteen suoritti 2,3 prosenttia ja naisista 1,4 prosenttia. Tietokantatauluissa on kuvattu tutkinnon suorittaneiden osuuksia ja lukumääriä sekä sukupuolen, ikäryhmän että alueen mukaan tarkasteltuna. 2 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/?tablelist=true Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan mukaan 2018, naisia % Vuonna 2018 koulutusalat olivat sukupuolen mukaan segregoituneet sekä suomalaistaustaisessa että ulkomaalaustaustaisessa väestössä. Perinteiset miesenemmistöiset alat olivat miesenemmistöisiä myös ulkomaalaistaustaisessa väestössä , joskin segregaatio oli suomalaistaustaista väestöä lievempää. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 16 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisista tekniikan alan suorittaneista naisia oli 27 prosenttia. Terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneesta suomalaistaustaisesta väestöstä naisia oli 87 prosenttia, kun ulkomaalaistaustaisten naisten osuus terveys- ja hyvinvointalan tutkinnon suorittaneista oli 79 prosenttia. 3 Väestö koulutuspituuteenperustuvan koulutustasomittaimenmukaan 2018 Vuonna 2018 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla. Väestön koulutustasomittain osoittaa perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Uudellamaalla väestö oli suorittanut keskimäärin 4,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,9 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Matalin koulutustaso oli Etelä-Savon maakunnassa, jossa väestö oli suorittanut keskimäärin 3,2 vuotta koulutusta perusasteen jälkeen. Vuonna 2018 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 102 673 henkilöä, joka on 15 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 17 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Eniten perusasteen varassa olevia 20–29-vuotiaita oli Ahvenanmaalla, jossa 22 prosenttia ikäryhmästä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin perusasteen varassa olevien osuus oli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa sekä Pohjois-Savossa, joissa 12 prosenttia 20–29-vuotiaista oli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. 4 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja -asteen sekä sukupuolen mukaan 2018................................................6 Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne.......................................................................................................................7 5 Liitetaulukot Tutkinnon suorittanut väestö koulutusalan ja -asteen sekä sukupuolen mukaan 2018 KoulutuasteKoulutusala Tutkija- koulutus- aste Ylempi korkeakoulu aste Alempi korkeakoulu- aste Alin korkea-aste Korkea-aste yhteensä Erikois- ammatti- koulutusaste Toinen aste Yhteensä 48 507450 497542 023431 9811 473 00841 4711 885 0533 399 532YhteensäYhteensä 21 607253 547305 029266 122846 30519 290894 7181 760 313Naiset ------310 700310 700YhteensäYleissivistävä koulutus ------149 319149 319Naiset 2 31948 13040 45611 224102 1296711 978104 778YhteensäKasvatusalat 1 58638 37030 95710 07080 98312685081 959Naiset 5 68275 23044 5516 565132 02894958 691191 668YhteensäHumanistiset ja taidealat 2 98856 24232 2174 17695 62348733 228129 338Naiset 5 47253 04216 1873 83178 532-57079 102YhteensäYhteiskunnalliset alat 3 01235 78010 5492 27951 620-42852 048Naiset 2 95172 81895 666188 333359 76817 439181 768558 975YhteensäKauppa, hallinto ja oikeustieteet 1 24539 22063 854136 272240 5916 637127 927375 155Naiset 9 67734 1418 219-52 037582 95855 053YhteensäLuonnontieteet 3 87518 8814 408-27 164291 39528 588Naiset 2 47824 03941 84614 50482 86758838 678122 133YhteensäTietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 4514 9287 9955 62218 9961055 25224 353 Naiset 7 98272 723125 81174 306280 8226 809623 356910 987YhteensäTekniikan alat 1 87915 95918 7595 59242 1891 500103 920147 609Naiset 1 48011 70414 37713 77141 33281995 053137 204YhteensäMaa- ja metsätalousalat 7596 0325 7273 32415 84226432 02848 134Naiset 10 00746 722123 08994 227274 0453 352232 127509 524YhteensäTerveys- ja hyvinvointialat 5 62134 086109 50686 957236 1702 961204 497443 628Naiset 27810 54330 70324 69666 22010 786336 353413 359YhteensäPalvelualat 1113 25220 42411 54335 3307 181234 540277 051Naiset 1811 4051 1185243 228-2 8216 049YhteensäMuut tai tuntemattomat koulutusalat 807976332871 797-1 3343 131 Naiset Taulukossa käytetty luokitus: Kansallinen koulutusluokitus 20161) 6 Laatuseloste: Väestön koulutusrakenne 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen suorittanutta väestöä. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Koulutustietoja yhdistetään muiden tilastojen aineistoihin. Tilasto sisältää tietoja lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksessa tutkinnon suorittaneista. Lisäksi tilastossa on tietoja sotilasalan tutkinnon suorittaneista ja ulkomailla tutkinnon suorittaneista. Tutkintoja suorittaneesta väestöstä on tietoja koulutusasteen ja koulutusalanmukaan sekä iän ja sukupuolenmukaan. Tilastossa onmyös tietoja väestön koulutustasosta alueittain. Aluejaot ovat seuraavan vuoden ensimmäisen päivän tilanteenmukaisia. Tilaston tiedot ovat 31.12. tilanteen mukaiset. Tilastoaineistot sisältävät kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja koulutusasteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tilastoaineistoissa käytetään myös Kansallista koulutusluokitusta, joka on otettu käyttöön tilastoraportoinnissa tilastovuonna 2016. Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin, jota päivitetään vuosittain koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamilla henkilöpohjaisilla tutkintotiedoilla. Ylioppilastutkinnoista, sotilasalan tutkinnoista ja ulkomailla suoritetuista tutkinnoista saadaan tiedot vuosittain erillisillä tiedonkeruilla. Korkeakoulututkinnot on saatu korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Tilastolain (280/2004 muut 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksenmukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt vuosittain koulutuksen järjestäjiltä, oppilaitoksilta, ylioppilastutkintolautakunnalta, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta, pääesikunnalta ja rajavartiolaitokselta. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tiedot on saatu Opetushallitukselta, Valviralta (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ja työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta tutkintorekisteriä on täydennetty ulkomaalaisväestölle kohdennetulla tiedonkeruulla, josta saatiin rekisteriin 26 000 perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tutkintorekisteriä on lisäksi täydennetty tietojenvaihdolla, joka on toteutettu pohjoismaisten tilastovirastojen kesken. Pohjoismaisen tietojenvaihdon avulla saatiin 13 000 tutkintoa rekisteriin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Väestöä koskevat tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän väestön keskusrekisterin tietoihin. Tilaston perusjoukko on perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen tilastovuoden loppuun mennessä suorittaneet. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun tutkinnon mukaan. Jos henkilöllä on toisella asteella suoritettuna sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto, on näistä valittu viimeksi mainittu. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailulla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 7 Ulkomailla suoritettujen tutkintojenmäärässä on alipeittoa.Maahanmuuttaneiden henkilöiden kotimaassaan suorittamista tutkinnoista eikä myöskään suomalaisten henkilöiden ulkomailla suorittamista tutkinnoista ole olemassa kattavaa vuosittaista tiedonkeruuta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Väestön koulutusrakennetilasto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä suoraan Koulutus -kulttuuri ja ajankäyttö vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastoissa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Aikasarja-aineisto perustuu tutkintorekisterin tietoihin, jossa henkilölle on valittu korkein suoritettu tutkinto. Tiedot on käytössä olevan viimeisimmän koulutusluokituksen mukaisia. Ennen vuotta 1998 olevia tutkintotietoja on täydennetty väestölaskentojen tiedoilla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. 8 Koulutus 2019 Lisätietoja 029 551 3571Mika Witting Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot 2018. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute ISSN 1796-0479Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus = Suomen virallinen tilastopuh. 029 551 2220 ISSN 1799-4586 (pdf)www.tilastokeskus.fi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi